Itä-Aasian alueen suomen kielen opettajien ensimmäinen tapaaminen instituutissa

FIN

Itä-Aasian alueen suomen kielen opettajien ensimmäinen tapaaminen instituutissa

Itä-Aasian alueen Suomen kielen ja kulttuurin opettajat kokoontuivat Suomen Japanin instituutin ja opetushallituksen järjestämään kaksipäiväiseen seminaariin 25.-26. toukokuuta 2017.

Instituutin tiloissa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui opettajia Japanista, Kiinasta, Koreasta ja Taiwanista, opetushallituksen edustaja Suomesta sekä Jyväskylän yliopistosta luennoimaan kutsuttu professori.

Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa suomen kielen opetuksen ja kääntämisen nykytilasta Itä-Aasian maissa sekä suomen opiskelusta ja opettamisesta kiinnostuneille tarjolla olevista työ-, koulutus- ja apurahamahdollisuuksista.

Ensimmäinen seminaaripäivä:

Seminaarin ensimmäisenä päivänä kuultiin opetushallituksen edustajan Krista Heikkilän esitelmä Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta maailmalla.

Opetushallitus on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Opetushallitus (OPH) ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (Centre for International Mobility CIMO) yhdistyivät 1.1.2017. Uusi virasto on nimeltään opetushallitus (OPH), Finnish National Agency for Education (EDUFI).  Opetushallitus vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.

Lukuvuonna 2016–2017 Suomen kieltä ja kulttuuria opetettiin 90 eri yliopistossa 30 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Yhteensä 3300 opiskelijaa opiskeli Suomen kieltä ja/tai kulttuuria lukuvuonna 2016-2017. Suomen ulkopuolella oppiainetta opettaa noin 220 opettajaa. OPH lähettää vuosittain 18 vierailevaa lehtoria ja yhden professorin 12 eri maahan opettamaan suomea.

Screen Shot 2017-06-12 at 11.33.39 AM

Opetushallitus tarjoaa myös useita eri tukimuotoja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelusta tai opettamisesta kiinnostuneille.

Kesäkurssit opiskelijoille:

OPH rahoittaa vuosittain Suomessa järjestettäviä, ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja suomen kielen kesäkursseja. Kesäkurssit järjestetään osana suomalaisten yliopistojen opetusohjelmaa. Kursseja ei järjestetä aivan alkeistasolla, vaan opiskelijalla pitää olla noin vuoden edestä kieliopintoja suoritettuna. Opetus, oppimateriaali ja majoitus ovat opiskelijalle maksuttomia ja OPH:lta voi hakea matka-apurahaa. Vuosittain Suomen kielen ja kulttuurin kursseja järjestetään neljällä eri taitotasolla, lisäksi järjestetään myös erikoiskursseja suomalaisesta nykykirjallisuudesta ja Suomen historiasta. OPH järjestää myös joka toinen vuosi aloittelevien kääntäjien kurssin yhdessä suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen (FILI) kanssa.

Apurahat opiskeluun suomalaisessa yliopistossa:

OPH tarjoaa myös apurahoja opiskeluun suomalaisissa yliopistoissa. Opiskelijoille on haettavana yhden lukuvuoden mittainen apuraha, joka on tarkoitettu loppuvaiheen maisteriopintoihin tai lopputyön aineiston keräämiseen. Etusijalla ovat opiskelijat, jotka opiskelevat pääaineenaan suomen kieltä.

Jatko-opiskelijoille ja tutkijoille on tarjolla 3–12 kk työskentelyapuraha. Apurahaa voi hakea suomalaisen yliopiston laitos, opettaja tai tutkija. Ulkomaisille opiskelijoille on tarjolla myös apuraha 1–4 viikon Suomen-vierailua varten. Kyseessä voi olla esimerkiksi arkisto-, seminaari- tai haastattelukäynti.

Suomea Suomessa -harjoittelu opiskelijoille:

Suomen kieltä ja kulttuuria opiskelevien on mahdollista hakea myös 1–6 kk palkalliseen työharjoitteluun Suomeen. Harjoittelupaikkoja on tarjolla kulttuurialan laitoksissa ja järjestöissä, kuten museoissa, kesäfestivaaleilla, kirjastoissa ja erilaisissa matkailuyrityksissä. Harjoitteluun osallistuvalta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa. Harjoittelija saa palkkaa työnantajalta tai apurahan OPH:sta. Asunnon hankkimisessa autetaan. Harjoitteluun voivat hakea myös jo valmistuneet: harjoittelun pitää alkaa viimeistään vuoden kuluttua valmistumisesta. Harjoitteluun voi osallistua 2 kertaa.

Tukea yliopistoille ja opettajille:

OPH tarjoaa myös erilaisia tukijärjestelmiä Suomen kieltä ja kulttuuria opettaville ulkomaisille yliopistoille ja näiden oppiaineiden opettajille. Haettavissa on muun muassa opetusvierailuapuraha, joka kattaa suomalaisen opettajan tai tutkijan järjestämän 1-2 viikon mittaisen intensiivikurssin ulkomaisessa yliopistossa. Opetusta tulee olla vähintään 12 ja enintään 25 tuntia. OPH korvaa opetuspalkkion ja matkakulut, yliopisto järjestää ja kustantaa majoituksen.

Yliopistot voivat saada myös suomalaisia opetusharjoittelijoita auttamaan suomen kielen opetuksen järjestämisessä OPH:n tuella. Harjoitteluaika on 3–6 kk ja työn tulee olla ohjattua. Harjoittelijan tehtäviin voi kuulua esimerkiksi opetukseen osallistumista, keskustelutuntien pitämistä, oppimateriaalin laatimista tai kirjaston hoitamista.

OPH:lta voi hakea myös tukea Suomen kielen ja kulttuurin opettajan palkkakustannuksiin. Tukea voi saada enintään 50 % paikallisesta palkasta ja tukikausi on 1–3 vuotta. Jos opetus aloitetaan maassa, jossa ei ole ennestään suomen opetusta, vaatimuksista on mahdollista joustaa. OPH tarjoaa myös tukea kahden tai useamman yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin yhteistyöhankkeisiin. Yliopistot voivat olla joko samasta maasta tai eri maista. Mukana voi olla myös suomalainen yliopisto. Lisäksi OPH järjestää vuosittain elokuussa ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajille suunnatut opintopäivät Suomessa. Tapahtuma on opettajille maksuton.

Suomen_opettajat1
thumb_IMG_4427_1024 Suomen kielen ja kulttuurin opettajien aluetapaaminen instituutissa

Suomen kielen ja kulttuurin opetus Itä-Aasiassa

Tukimuotojen lisäksi keskusteltiin Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen tilanteesta eri Itä-Aasian maissa. Japanissa Suomen kieltä ja kulttuuria voi opiskella pääaineena vain Tokain yliopistossa Tokiossa. Opetus painottuu voimakkaasti kielioppiin, ja puheharjoituksia on vain vähän. ”Valitettavasti suurin osa oppilaista ei pääse kolmessa vuodessa sille tasolle, että he pystyisivät lukemaan pidempiä tekstejä suomeksi”, kertoo Suomen kielen ja kulttuurin opettaja Raija Okuda. Osa oppilaista kuitenkin saavuttaa hyvän suomen kielen taidon. ”Ne opiskelijat, jotka käyvät vaihdossa Turussa tai menevät Suomeen töihin, oppivat kieltä oikein hyvin”, Okuda kertoo.

Hänen mukaansa kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan riitä motivaatio lähteä Suomeen vaihtoon tai töihin. ”Japanin työnhakujärjestelmä on hyvin rankka. Työpaikka pitäisi olla tiedossa jo ennen valmistumista, jos työn saanti viivästyy, opiskelijan on hyvin vaikea saada hyvää työpaikkaa. Vaihtovuosi ei yleensä viivästytä valmistumista, mutta monilta jää työharjoittelu väliin, ja se voi heikentää työllistymismahdollisuuksia huomattavasti”, Okuda kertoo.

Tokain yliopistossa kielituntien määrää on viime vuosina vähennetty. Opetustarjontaa on laajennettu siten, että kielikurssien rinnalle on tullut yhä monipuolisemmin erityyppisiä kursseja, esimerkiksi Pohjoismaiden kulttuuria, muotoilua ja musiikkia esitteleviä kursseja.

Suomen kieltä voi toki valinnaisena kielenä opiskella muuallakin. Esimerkiksi Reitaku Universityssä on tarjolla vuoden mittainen suomen kielen ohjelma, jossa opetusta on kaksi kertaa viikossa. Reitaku Universityllä on myös paljon yhtiestyötä Joutsenon opiston kanssa. Vuoden 2017 helmikuussa ryhmä Reitaku Universityn opiskelijoita vieraili Joutsenossa opintomatkalla, ja vastaava matka on tarkoitus totuttaa myös seuraavana kevään. ”Opiskelijat olivat hyvin innostuneita opintomatkasta ja monille se oli ensimmäinen kosketus suomen kieleen. Suurin osa matkalle osallistuneista opiskelijoista on jatkanut suomen kielen opintojaan matkan jälkeen”, kertoo Reitaku Universityn Suomen kielen ja kulttuurin opettaja professori Shoju Chiba. Vuoden kestävä suomen kielen ohjelma on nyt kokeiluvaiheessa ja se järjestetään ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin Reitaku Univeristyssä on järjestetty vuosittain omaehtoinen suomen kielen seminaari ja satunnaisia suomen kielen intensiivikursseja.

Myös erilaisissa kansanopistoissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa voi opiskella Suomen kieltä ja kulttuuria. Esimerkiksi Ako Yamakawa opettaa Suomen kieltä ja kulttuuria aikuisopistossa Tokiossa sekä pari kertaa vuodessa intensiivikursseina Osakan yliopistossa. ”Kursseilla on yleensä noin 25 oppilasta. Koska opetus on suunnattu aikuisopiskelijoille, kursseille osallistuu kaiken ikäisiä opiskelijoita. Osa haluaa opiskella suomea harrastuksena, osa haluaa oppia kieltä ennen kuin matkustaa Suomeen esimerkiksi töiden puitteissa”, Yamakawa kertoo.  Hänen mukaansa opiskelijat ovat hyvin motivoituneita oppimaan kieltä. ”Meillä on kursseilla aina hauskaa”, hän kertoo.

Kiinassa suomen kielen opetus on intensiivisempää kuin Japanissa. Suomen kielen ja kulttuurin opettaja Ying Li Beijing Foreign Studies Univeristystä kertoo, että siellä pääainetasoista kielen opetusta on ensimmäisinä vuosina jopa 16 tuntia viikossa. Kiinassa kandidaatin tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa ja siinä ajassa oppilaat ehtivät saavuttaa melko hyvän kielitaidon. Varsinaisten kielikurssien lisäksi opetukseen kuuluu paljon muutakin: keskustelukursseja, Pohjoismaiden historiaa ja kulttuuria, kirjallisuutta, kääntämistä ja tulkkausta.

Pohjoismaisten kielten opiskelijoiden on myös helppo lähteä vaihtoon, sillä Kiinan valtio tarjoaa todella hyviä apurahamahdollisuuksia opiskelijoille. Apuraha on keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi valtio kattaa opiskelijan matkakulut. Pohjoismaisten kielten opiskelijoiden on suhteellisen helppo saada apurahaa vaihto-opintoihinsa, sillä kiintiöt ovat samat kuin muidenkin pääaineiden opiskelijoille, mutta hakijoita on paljon vähemmän.

Kielten opiskelijoiden tilanne on kuitenkin siinä mielessä hankala, että pelkällä pohjoismaisten kielten osaamisella on hyvin hankala työllistyä. ”Siksi monet opiskelevatkin tuplatutkinnon. Esimerkiksi yhdistelmällä suomen kieli ja liiketalous on jo paljon helpompi työllistyä”, Li kertoo.

Beijing Foreign Studies University on hyödyntänyt myös opetushallituksen tarjoamia resursseja. ”Olen tällä hetkellä Pekingissä töissä opetushallituksen lähettämänä suomen kielen lehtorina”, kertoo Lin kollega Tarja Hämäläinen. Hämäläisen mukaan Beijing Foreign Studies Universityssä on useampaan otteeseen ollut myös suomalaisia opiskelijoita opettajaharjoittelijoina. ”Harjoittelijat ovat todella tärkeä resurssi yliopistolle. Opiskelijat uskaltavat paremmin puhua suomea oman ikäistensä kanssa, ja natiivipuhujan kanssa keskusteleminen on todella hyvä tapa oppia ääntämään oikein”, Hämäläinen kertoo.

Katso video Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta Pekingissä.

Koreassa suomen kieltä ei voi opiskella pääainetasolla vielä lainkaan. Krisztina Karizs opettaa Hankuk University of Foreign Studies yliopistossa suomen kieltä valinnaisena kielenä. Suomen kielen opetus on osa unkarin kielen laitoksen opetusta. Laitokselle otetaan vuosittain noin 30 uutta opiskelijaa, joista noin 10 valitsee suomen valinnaiseksi kieleksi. ”Kieliopinnoissa ei päästä kovin pitkälle. Kaikki valinnaiset kurssit käytyään opiskelija voi päästä suomen kielen mestari 1 -tasolle”, Karizs kertoo. Opiskelijoista harvat lähtevät Suomeen vaihtoon, sillä unkarin kielen laitoksen opiskelijoille Unkarin vaihto on pakollinen ja opiskelijat panostavat siihen. ”Olisi hyvä, että suomen kielen kursseille voisivat hakeutua myös muiden laitosten opiskelijat. Näin kursseille saataisiin lisää opiskelijoita.”

Taiwanissa Suomen kieltä ja kulttuuria ei voi vielä opiskella yliopistotasolla. ”Joitain yksittäisiä opistotasoisia kursseja on tarjolla, mutta ei varsinaista yliopisto-opetusta”, kertoo Soian Investmentin toimitusjohtaja Aki Kolehmainen. Hän on ollut aktiivisesti mukana Sinuhe egyptiläisen käännösprojektissa. Kirjan kiinankielinen käännös on juuri saatu valmiiksi. Kolehmaisen mukaan Taiwanin tilanne on hankala, koska Suomella ei ole virallista edustustoa Taiwanissa, eikä Suomen ja Taiwanin välillä ole myöskään working-holiday -viisumiohjelmaa. Suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita opiskelijoita Taiwanissa kuitenkin olisi. Esimerkiksi Pekingissä, Beijing Foreign Studies Universityn suomen kielen laitoksella on käynyt muutama taiwanilainen opiskelija vaihdossa opiskelemassa suomen kieltä.

Toinen seminaaripäivä:

Toisen seminaaripäivän teemana oli kääntäminen suomen ja itä-aasialaisten kielten välillä. Päivän avasi Jyväskylän yliopiston professori Jarmo Jantunen, joka on myös opetushallituksen ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Jantunen piti esitelmän sanakirjojen ja korpusten käytöstä osana kielenopetusta.

Jantusen mukaan sanaston opettaminen on aina haaste. Erityisen hankalia ovat kollokaatiot. Vieraan kielten oppijoiden on usein hankala hahmottaa sitä, mitkä sanat tyypillisesti esiintyvät yhdessä. ”Tässä sanakirjoista ja erityisesti korpuksista on iso apu”, Jantunen kertoo. Korpukset ovat tietokantoja, joihin on koottu aineistoa kielen tyypillistä käyttötavoista, esimerkiksi katkelmia kielen opiskelijoiden kirjoittamista esseekirjoituksista.

Jantusen mukaan kielenoppijoiden teksteistä kootut tietokannat ovat usein opiskelijoille hyödyllisempiä, kuin äidinkielisten puhujien teksteistä kootut tietokannat. ”Kielenoppijoiden teksteistä näemme, minkälaisia sanoja ja astemääritteitä kielenoppijat tyypillisesti käyttävät”.

Jantunen on tutkinut sitä, miten Suomessa opittu suomi eroaa ulkomailla opitusta suomen kielestä. Hän on havainnut, että maahanmuuttajat omaksuvat suomea vieraana kielenä ulkomailla opiskelevia nopeammin puhekielisiä ilmaisuja. Myös astemääritteiden käytössä on selkeitä eroja. Suomea vieraana kielenä opiskelevat käyttävät huomattavan usein määritettä ”oikein” kun taas Suomessa suomea opiskelleet suosivat astemääritettä ”tosi”. Samaa astemääritettä käyttävät useimmiten myös suomea äidinkielenään puhuvat. Useimmissa tilanteissa molemmat ovat kieliopillisesti oikein, mutta korpuksia tarkastelemalla voimme nähdä, kumpaa muotoa suositaan luonnollisessa puheessa.

Sanastoa on hyvin hankalaa opettaa luokassa. Erityisen hankalaa on synonyymien hienoisten merkityserojen selittäminen opiskelijalle. Tässä korpukset ja sanakirjat voivat olla suureksi avuksi.

Kääntäminen suomesta itä-aasialaisiin kieliin:

Suomalaisia kirjoja käännetään itä-aasialaisille kielille yhä enemmän. Erityisesti suoraan suomen kielestä japaniin, kiinaan ja koreaan kääntäminen on kasvussa. Siinä, missä aiemmin kirjoja käännettiin englannin tai ranskan kautta, nykyään pyritään kääntämään kirja suoraan alkuperäiskielestä, jos mahdollista. Haasteena on kuitenkin se, että niin Japanissa, Kiinassa, Koreassa kuin Taiwanissakin kustantamot määräävät useimmiten sen, mitä kirjoja käännetään. Suomen kielisistä kirjoista vain eniten myyneet hittikirjat päätyvät kirjakauppoihin Itä-Aasiassa.

Kääntäjä Hiroko Suenobun mielestä tämä on ongelma. ”Monet suomalaiset teokset ovat ajattomia ja sopivat hyvin japanilaiseen mielenlaatuun, mutta niitä ei käännetä japaniksi, jos ne eivät ole myyneet riittävän hyvin esimerkiksi englanninkielisissä maissa”, Suoenobu kertoo.

Suenobu on kääntänyt noin 40 kirjaa suomesta japaniksi. Hän aloitti uransa kääntämällä Leena Krohnin kirjoja, jotka olivat tehneet häneen suuren vaikutuksen. Myöhemmin hän laajensi tuotantoaan, ja käänsi hyvinkin monen tyyppisiä kirjoja japaniksi. Suenobu on myös kääntänyt paljon suomalaisia lastenkirjoja, kuten muumia ja Timo Parvelaa. ”Aluksi sain enemmän itse vaikuttaa siihen, mitä kirjoja käänsin. Nykyään agentit valitsevat käännettävät kirjat”, Suenobu kertoo. Hän arvelee muutoksen johtuvat maailmanlaajuisesti laskeneesta lukuinnostuksesta.

Kääntäjä Ai Takasen mukaan myös sähköisen kirjamyynnin, Amazonin ja muiden verkkokauppojen suosio on haaste marginaalisemman kirjallisuuden myynnille. ”Verkkokaupoissa vain suosituimmat kirjat pääsevät esiin ja muut jäävät huomiotta”, Takase kertoo.

Yamakawa olisi kiinnostunut suomenkielisen kirjallisuuden lisäksi myös saamenkielisten kirjojen kääntämisestä japaniksi. ”Uskon, että saamelainen kirjallisuus kiinnostaisi Japanissa, mutta kustantajat eivät uskalla ottaa riskiä ja käännättää marginaalista kirjallisuutta japaniksi”, Yamakawa kertoo.

Kiinassa suomalaista kirjallisuutta on julkaistu vähemmän kuin Japanissa. Eniten kiinaksi on käännetty suomalaisia lastenkirjoja, niistä tilastojen ykköseksi nousevat Muumi-kirjat. Viime vuosina kuitenkin on alettu kääntää yhä enemmän myös suomalaisia romaaneja kiinaksi. Suosituimmat suomalaiset teokset, kuten Sofi Oksasen puhdistus ja Salla Simukan Lumikki löytyvät myös kiinankielisinä.

Suomen_opettajat2

Nyt myös Sinuhe egyptiläinen on käännetty vihdoin kiinaksi. Aki Kolehmaisen mukaan käännösprosessi on ollut pitkä ja hidas, ei vähiten Sinuhen englanninkielisen käännöksen puutteellisuuden vuoksi. Suomessa Sinuhe egyptiläinen aiheutti aikanaan valtavan kohun, koska se sisälsi paljon väkivaltaista ja seksuaalista sisältöä, ja se myös kritisoi rankasti yhteiskuntaa, valtiovaltaa ja jopa kirkkoa. USA:ssa Sinuhe ei kuitenkaan koskaan nostattanut kohua. Tämä johtuu enimmäkseen siitä, että englanninkielistä versiota sensuroitiin rankasti. ”Englanninkielisestä käännöksestä on poistettu lähes kaikki kiistanalainen materiaali, eikä siinä enää mielestäni kuulu kirjoittajan ääni”, Kolehmainen kertoo.

Ensin pitikin siis kääntää Sinuhe uudelleen englanniksi. Uudistettuun käännökseen otettiin mukaan kaikki alun perin poistettu materiaali ja käännöksen tyyli muokattiin vastaamaan paremmin alkuperäisteoksen tyyliä ja sävyä. Sekä uusi englanninkielinen versio, että ensimmäinen kiinankielinen versio tulevat pian kirjakauppoihin.

Vierailu Reitaku Universityyn:

Päivän päätteeksi vierailimme professori Shoju Chiban johdolla Reitaku Universityssä Chibassa. Saimme opastetun kierroksen yliopiston luonnonkauniilla kampuksella ja pääsimme tapaamaan yliopiston opiskelijoita. Professori Chiba piti myös mielenkiintoisen esitelmän Reitaku Universityn historiasta ja yliopiston suomen kielen opetuksesta.

Suomen_opettajat3
Screen Shot 2017-06-19 at 1.46.03 PM

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien Itä-Aasian aluetapaaminen oli erittäin onnistunut. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina. Seuraava tapaaminen järjestetään alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2018 alussa Pekingissä.