”Pyrimme laajentamaan Suomi-kuvaa Japanissa”, sanoo SJI:n kulttuuri- ja viestintäpäällikkö Kati Laakso

FIN

”Pyrimme laajentamaan Suomi-kuvaa Japanissa”, sanoo SJI:n kulttuuri- ja viestintäpäällikkö Kati Laakso

Suomen Japanin instituutin kulttuuri- ja viestintäpäällikkö Kati Laakso kertoo Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n tuoreessa uutiskirjeessä työstänsä kulttuuriviennin parissa Japanissa!

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon kuuluu 17 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry (SKTI) vahvistaa Suomi-instituuttien keskinäistä yhteistyötä sekä avustaa instituutteja yhteiskuntasuhteiden hoidossa, hallintopalveluissa ja kotimaan viestinnässä.

Voit tilata instituutit ry:n uutiskijeen täältä.

Aluerajat ylittävää yhteistyötä Itä-Aasiassa

2.2.2017

Suomen Japanin Instituutti on tiedeinstituutti, jonka toimintakenttään kuuluu tiiviisti myös kulttuuri ja taide. Instituutin viestintä- ja kulttuuripäällikkö Kati Laakso kertoo, millaisia hankkeita instituutissa tehdään ja millaista on työskentely yli 35 miljoonan ihmisen asuttamalla Tokion metropolialueella. Vuosi 2017 käynnistää instituutissa juhlavuosien putken, joka huipentuu vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisiin.

Suomen Japanin Instituutin monipuolinen toiminta koostuu erimuotoisista yhteistyöhankkeista, laajasta verkostotyöstä sekä dialogin synnyttämisestä yli kulttuuri- ja toimialarajojen. Vuonna 1998 perustettu instituutti rakentaa tiede- ja kulttuuriyhteistyötä otollisessa ympäristössä: japanilaiset ovat usein jo valmiiksi hyvin kiinnostuneita Suomesta ja maiden väliset suhteet ovat läheiset. Vaikka kulttuurierot ovat merkittävät, molemmista yhteiskunnista löytyy samoja pinnalla olevia teemoja.

“Japanilaisia kiinnostaa erityisesti suomalainen luonto, tasa-arvoinen yhteiskunta sekä elämäntapa ylipäätään. Suomella ja Japanilla on myös hyvin samantyyppisiä haasteita, kuten pitkittynyt taloudellinen taantuma, ikääntyvä väestö sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen nopeasti muuttuvassa maailmassa”, kertoo instituutin viestintä- ja kulttuurivastaavana viime vuonna aloittanut Kati Laakso. “Täältä katsottuna Suomi ja Pohjoismaat näyttävät monessa mielessä hyvin onnekkailta, erityisesti naisten näkökulmasta.”

Instituutin toiminnassa keskeisessä asemassa on tieteen ja koulutuksen parissa tehtävä työ: instituutti tukee suomalaisten ja japanilaisten yliopistojen ja tutkijoiden yhteistyötä tuottamalla projekteja ja tapahtumia, joissa ideat ja ihmiset aidosti kohtaavat. Toimintaa ylläpitää Suomen Japanin Instituutin Säätiö.

”Itse koen tärkeimmäksi tehtäväksemme toimia erilaisten yhteistyöhankkeiden mahdollistajana ja samalla aistia yhteiskuntiemme ajankohtaisia ilmiöitä ja kehityssuuntia. Olemme tiiviissä vuorovaikutuksessa niin paikallisten kuin suomalaisten eri alojen toimijoiden kanssa ja välitämme tietoa moneen suuntaan. Tärkeä osa työtämme on korostaa kulttuurin, koulutuksen ja tieteen laajaa yhteiskunnallista merkittävyyttä”, Laakso painottaa.

Tokiossa toimistoaan pitävän instituutin toimintakenttänä on Japani, mutta se ylläpitää suhteitaan aktiivisesti myös muualla Itä-Aasiassa. Laakson mielestä koko instituuttiverkoston suuri vahvuus ovat juuri monipuoliset verkostot ja vaikuttamiskanavat, jotka ne ovat pystyneet rakentamaan omiin kohdemaihinsa. ”Läsnäolomme kautta pääsemme mukaan tapahtumiin ja verkostoihin, joita Suomesta käsin ei olisi mahdollista tavoittaa. Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä kaikkialla, mutta Japanissa verkostojen merkitystä ei voi kyllin korostaa.”

Edessä juhlavuosien putki

Instituutissa eletään innostavia aikoja, sillä edessä on oikea juhlavuosien putki: 2017 Suomi täyttää 100 vuotta, vuonna 2018 Suomen Japanin Instituutti täyttää 20 vuotta, vuonna 2019 juhlitaan Japanin ja Suomen välisten diplomaattisuhteiden luomista ja vuonna 2020 Tokion kesäolympialaisia.

”Juhlavuosien ohella olemme mukana erilaisissa näyttelyhankkeissa, kehitämme residenssiverkostoamme ja viestintäämme sekä luomme uudenlaisia alustoja verkostomaiselle työlle”, Laakso luettelee.

Japanin instituutti solmi vastikään sopimuksen suomalaisille keramiikkataiteilijoille suunnatusta residenssistä Kioton lähistöllä sijaitsevan arvostetun Shigaraki Ceramic Cultural Parkin kanssa. Lisäksi käynnissä ovat parhaillaan kirjailijoiden ja kuvataiteilijoiden residenssiohjelmat. Instituutti on aktiivinen myös Suomen kieleen ja kirjallisuuteen liittyvien hankkeiden parissa. Yhteydet suomen kielen opettajiin ja kääntäjiin ovat tiiviit, mikä on mahdollistanut avauksia japanilaisen kustannuskentän suuntaan: viime vuonna instituutti osallistui muun muassa Tokion kansainvälisille kirjamessuille. Kulttuurityötä tehdään niin sivistyksen kuin kaupallisuuden nimissä, ja molemmille on Laakson mielestä yhtäläisesti tarvetta.

”Residenssit luovat pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle, ja selvitämme parhaillaan, mille muille uusille aloille niitä olisi tärkeää kehittää. Mietimme jatkuvasti, mihin rajalliset resurssit on tarkoituksenmukaisinta käyttää. Mitkä ovat niitä aloja ja hankkeita, jotka herättävät paikallista kiinnostusta ja joista meillä on Suomessa vahvaa näyttöä? Suurille ja näkyville hankkeille on yhtä paljon kysyntää kuin taustalla tehtävälle verkottumistyölle.”

Suomen Japanin Instituutti osallistui omalla osastollaan Tokion kansainvälisille kirjamessuille, joilla vieraili kolmen päivän aikana yli 40 000 ihmistä.

Suomen Japanin Instituutti osallistui omalla osastollaan Tokion kansainvälisille kirjamessuille, joilla vieraili kolmen päivän aikana yli 40 000 ihmistä.

Tasapainoilua vanhan ja uuden välillä

Visuaaliset taidemuodot, kuten suomalainen kuvitustaide, graafinen suunnittelu, tekstiilisuunnittelu, muoti ja muotoilu herättävät Japanissa suurta kiinnostusta. Myös lähes jokaiselle suomalaiselle musiikki- ja kirjallisuusgenrelle löytyy oma aktiivinen faniryhmänsä. “Lisäksi japanilaiset rakastavat tietenkin klassisia suomalaisia asioita, kuten revontulia ja muumeja”, Laakso toteaa. ”Samalla kun on tärkeää pitää mielessä kohderyhmän jo olemassa olevat kiinnostuksen kohteet, pyrimme laajentamaan käsitystä Suomesta.”

Onnistuneeksi esimerkiksi Laakso poimii viime vuonna yhteistyössä arvostetun Musashino -taideyliopiston sekä muotoilijakaksikko Ilari Laitisen ja Jaakko Kalsin kanssa järjestetyn työpajan, jossa katsottiin suomalaista perinneruokaa – karjalanpiirakkaa – uudesta näkökulmasta. Työpajassa muotoiltiin karjalanpiirakoita maiden kulttuureja yhdistävin tavoin, esimerkiksi perinteisen japanilaisen takoyaki -pallon muotoon. “Ohjelmistossamme tasapainoilemme vanhan ja uuden välillä. Maassa, jossa historia ja nykyisyys sekoittuvat mielenkiintoisilla tavoilla, tuntuu erityisen tärkeältä pitää molemmat näkökulmat myös oman ohjelmamme selkärankana.”

Laakso on innoissaan päästessään kehittämään ja ylläpitämään luovien toimijoiden ja eri alojen välisiä verkostoja, joita Suomen ja Japanin välillä on jo ennestään runsaasti. Erityisesti markkinoinnissa ja viestinnässä on hänen mielestään edelleen kehitettävää. ”Toivoisin erityisesti lukuisten lahjakkaiden nuorten tekijöidemme ja PK-yritystemme saavan lisää kansainvälistä näkyvyyttä. Suomessa suunnittelu ja osaaminen ovat usein kansainvälistä tasoa, mutta meillä on vielä paljon tekemistä pitkäjänteisen markkinoinnin, suunnitelmallisen viestinnän sekä suhteiden luomisen saralla. Toivon, että tämä huomioitaisiin myös luovien alojen koulutuksessa.”

Kontaktit instituuttiverkoston vahvuutena

Suomen Japanin Instituutti toteuttaa lähes kaikki hankkeensa yhdessä paikallisesti arvostettujen ja kiinnostavien kumppanien kanssa, joiden kautta oikeat kohderyhmät ja yleisöt tavoitetaan. Laakso toteaa, että suuri osa työstä on nimenomaan verkostojen rakentamista, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimistä sekä tiedon välittämistä toimijoiden ja maiden välillä. Vaikka resurssit ovat rajalliset, saadaan oikeisiin tahoihin olevilla suorilla kontakteilla paljon aikaan.

”Erilaiset kansainväliset yhteistyöverkostot ovat korvaamattomia, sillä ilman niitä Suomen kokoisen maan on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa”, Laakso toteaa. “Juuri tässä piilee kulttuuri- ja tiedeinstituuttien vahvuus, kun kattavia verkostoja ja asiantuntemusta on siroteltu ympäri maailman. Myös instituuttien yhteistyöhankkeet lisäävät niihin osallistuvien suomalaistekijöiden näkyvyyttä, kuten esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevan Pariisin, Lontoon, Saksan ja Benelux-instituuttien yhteisen Mobile Home -hankkeen kautta on käynyt.”

Laakso muutti Tokioon viime kesänä New Yorkista, jossa hän työskenteli Suomen pääkonsulaatin luovien alojen asiantuntijana. Hän on tehnyt kansainvälistä työtä luovien alojen parissa lähes kymmenen vuotta ja ehtinyt sinä aikana näkemään erilaisia keinoja edistää taiteilijoiden kansainvälisiä mahdollisuuksia, kulttuurin ja tieteen asemaa sekä profiloida Suomea.

”On ollut hauska huomata, miten paljon kontakteja vuoteni New Yorkissa avasivat myös Japanissa. Koen, että taustastani erilaisissa organisaatioissa on ollut paljon hyötyä, kun töitä tehdään kiivaasti elävissä ja muuttuvissa suurkaupungeissa, joissa trendeihin ja mahdollisuuksiin on tartuttava nopeasti.”

Teksti: Rosa Kuosmanen