Residenssi- ja vaihto-ohjelmat

Residenssit


Suomen Japanin instituutti tarjoaa residenssipaikkoja suomalaisille luovien alojen tekijöille eri puolilla Japania. Residenssejä on lähivuosina ollut niin kuvataiteen, keramiikkataiteen, kirjallisuuden ja esittävien taiteiden parissa työskenteleville. Residenssiohjelmia ylläpidetään yhteistyössä paikallisten taide- ja residenssiorganisaatioiden kanssa.

Residenssitoiminnan tarkoituksena on tarjota suomalaisille taiteilijoille mahdollisuus viettää pidempiä aikoja Japanissa. Työskentelyjakso antaa taiteilijoille mahdollisuuden syventää Japanin kulttuurin ja historian tuntemustaan ja löytää uusia näkökulmia työhönsä. Residenssijakso mahdollistaa myös verkostoitumisen paikallisten ammattilaisten kanssa ja mahdollisten tulevien yhteistyöhankkeiden suunnittelun. Usein residenssit johtavat pitkäaikaiseen Suomen ja Japanin väliseen yhteistyöhön ja toistuviin vierailuihin Japanissa. Residenssiohjelmat syventävät myös instituutin suhteita maiden taidekenttiin ja luovat pitkäaikaista yhteistyötä maidemme välille.

Residenssejä on niin Tokiossa kuin Tokion ulkopuolella, kuten esimerkiksi Akiyoshidai International Art Villagessa, Kochin taidemuseossa ja Shigaraki Ceramic Cultural Parkissa. Kyseisissä paikoissa yhteys paikalliseen taidekenttään ja paikallisiin asukkaisiin on erittäin tiivis ja vaihto kestää vähintään kuukauden, usein pidempäänkin.

Suomen Japanin instituutin tarjoamien residenssipaikkojen lisäksi moni suomalainen taiteilija hakeutuu itsenäisesti eri residensseihin Japanissa. Myös muilla suomalaisilla taideorganisaatioilla on omia residenssiohjelmia Japanissa, pääosin Tokiossa. Lisätietoja HIAP:n ja Ateljeesäätiön verkkosivuilla.

Lisätietoja Japanissa tarjolla olevista residenssipaikoista löytää myös The Japan Foundationin ylläpitämästä taiteilijaresidenssiohjelmien tietokannasta. Sivustolla esitellään kattavasti Japanissa tarjolla olevia taiteilijaresidenssiohjelmia, residenssejä tarjoavia yhdistyksiä sekä aikaisempien residenssitaiteilijoiden töitä ja kokemuksia. Lisäksi sivustolla tiedotetaan ajankohtaisista residenssiohjelmahauista.

Kirjallisuusresidenssi


Youkobo Art Space

Suomella on ollut jo pitkään residenssiyhteistyötä Tokiossa toimivan Youkobo Art Space -residenssiorganisaation kanssa. Youkobo Art Spacen residenssi soveltuu niin kuvataiteilijoille kuin kirjailijoillekin.

Suomen Japanin instituutti aloitti vuonna 2016 yhdessä Suomen Kirjailijaliiton kanssa residenssiohjelman, johon valitaan kahden vuoden aikana yhteensä kuusi suomalaista kirjailijaa. Ensimmäiset kirjailijavieraat vierailivat Tokiossa syyskuusta 2016 alkaen.

Suomen Kirjailijaliitto ylläpitää jäseniään varten kolmea residenssiä ulkomailla. Kirjailijoille on tarjolla myös muiden tahojen residenssejä eri puolilla Suomea ja maailmaa. Lisätietoja Kirjailijaliitosta ja residenssitoiminnasta löydät Kirjailijaliiton verkkosivuilta.

Youkobo Art Space sijaitsee läntisessä Tokiossa lähellä Ogikubon asemaa. Youkobo Art Space tarjoaa asuin- ja työskentelytiloja sekä kirjailijoille että kuvataiteilijoille. Kahdeksantoista toimintavuotensa aikana Youkobo on vastaanottanut yli 200 ulkomaista taiteilijaa kahdestakymmenestä eri maasta.

Sana Youkobo koostuu sanoista ”you” ja ”kobo”, joista ”kobo” tarkoittaa japaniksi studiota ja ”you” joko englantilaisittain ”sinua”, jolloin sanan Youkobo merkitykseksi tulisi ”sinun studiosi” tai japanilaisittain ”leikkiä” tai ”hauskan pitoa”.

Kirjailijat

Catharina Gripenberg

Catharina Gripenberg. Photo: Lærke Posselt

Catharina Gripenberg. Photo: Lærke Posselt

Catharina Gripenberg on aloittanut FinstitutejapanAIR taiteilijaresidenssijaksonsa Youkobo Art Spacessa Tokiossa.

Suomalainen kirjailija ja runoilija Catharina Gripenberg osallistuu Suomen Japanin instituutin ja Suomen Kirjailijaliiton yhteiseen taiteilijaresidenssiohjelmaan Youkobo Art Space taiteilijaresidenssissä Tokiossa toukokuussa 2017.

Handbok att bära till en dräkt

Gripenberg on tunnettu suomenruotsalainen kirjailija. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa ja kirjoittanut lukuisia teatterikäsikirjoituksia.

Hänen työnsä ovat tyypillisesti moniäänisiä ja niissä tutkitaan normien ja sosiaalisten koodien merkitystä. Hänen runoteoksensa ovat voittaneet myös useita palkintoja. Gripenberg on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta kirjallisuus pääaineenaan. Hän on myös runouteen ja esseisiin keskittyneen Ellipsin toimittaja. Gripenberg asuu tällä hetkellä Köpenhaminassa, Tanskassa.

“Tilat, paikat, maisemat ja ympäristöt innoittavat työtäni. Kirjoitin viimeisimmän runoteokseni ”Handbok att bära till en dräkt” (2016) opaskirjan muodossa, hyödyntäen opaskirjoista tuttua kirjoitustapaa kuten käskymuotoja ja liikettä kuvaavia verbejä. Kirja johdattaa myös minut Tokion ympäristöihin, sääntöihin ja koodistoihin. Matka Tokioon tulee olemaan tutkimusmatka uutta runollista ilmaisua varten”, Gripenberg sanoo.

Maria Matinmikko

Maria Matinmikko

Maria Matinmikko

Suomalainen kirjailija ja runoilija Maria Matinmikko osallistui Suomen Japanin instituutin ja Suomen Kirjailijaliiton yhteiseen taiteilijaresidenssiohjelmaan Tokiossa, Youkobo Art Space taiteilijaresidenssissä huhtikuussa 2017.

Matinmikon teokset yhdistävät runoutta ja proosaa uudella tavalla. Hän pyrkii rikkomaan perinteisiä genrerajoja ja haastamaan lukijansa ajattelemaan toisin. Matinmikko yhdistelee teoksissaan elementtejä runoudesta, proosarunoudesta, kaunokirjallisuudesta ja jopa aforismeista kutoen yhteen tarkoin harkitun, mutta yllättävän kerronnan tavan.

Hänen tekstinsä perustuvat usein arkipäivän havaintoihin, mielikuvituksellisiin maailmoihin tai molempiin. Tilanteet, hahmot, abstraktit käsitteet, maisemat, tunteet ja hetket sekoittuvat toisiinsa luoden absurdin, surrealistisen ja jopa hyperrealistisen maailman, jonka kautta käsitellään kultuurisia, sopsiologisia ja poliittisia ongelmia kutkuttelevalla tavalla.

varit_simulaatio

Viimeisin osa Matinmikon trilogiasta, johon kuuluvat kirjat Valkoinen (2012), Musta (2013) ja Värit (2017) julkaistiin helmikuussa 2017.

Residenssijaksonsa aikana Matinmikko aikoo työskennellä kahden eri projektin parissa. Ensinnäkin hän työstää Tokion matkansa aikana neljättä kirjaansa nimeltä Kolkka. Teos käsittelee muun muassa kulttuurisidonnaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä, puhtaasta ja epäpuhtaasta. Kirjan alussa kirjan päähenkilö saapuu maahan, mitä ole.

Matinmikon teoksista huokuu suuri ymmärrys ihmisen ruumiillisuudesta; kaikki mitä henkilölle tapahtuu, tapahtuu myös henkilön keholle ja keho on aina sidottu fyysiseen ympäristöönsä. Kolkka pyrkii haastamaan lukijansa sekoittamalla erilaisia maailmankuvia sekä väristämällä syn ja seurauksen suhdetta. Matinmikko työskentelee myös yhteistyössä suomalaisen kirjailijan ja tutkijan Markku Eskelisen kanssa. Heidän työstämänsä virtuaalitaideteos ”a time-fiction” tullaan esittämään keväällä 2018 osana suomalaisen kirjailijaryhmän teosta Post-Oulipo.

Saku Heinänen

Saku Heinänen

Saku Heinänen

Saku Heinänen on suomalainen kirjailija ja kuvittaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kaksi kiitettyä lastenkirjaa. Hänen teoksensa Zaida ja lumienkeli oli Finlandia Junior -palkintoehdokkaana vuonna 2014. Sarjan toinen osa Zaida ja elovalkeat oli Topelius-palkintoehdokas vuonna 2016.

Zaida ja elovalkeat

Zaida ja elovalkeat

Heinänen tunnetaan myös työstään kirjainmuotoilijana ja Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professorina. Hän on yksi harvoista suomalaisista ammattimaisista kirjainmuotoilijoista.

Residenssijaksonsa aikana Heinänen aikoo keskittyä kirjoittamaan ensimmäistä aikuisille suunnattua kirjaansa. Hän toivoo saavansa kirjan valmiiksi Japanissa ollessaan.

Heinänen odottaa innolla residenssijaksoa. Hän uskoo, että japanilaiseen visuaaliseen kulttuuriin tutustuminen tulee vaikuttamaan paljon hänen tulevaan kuvitustyöhönsä. Jos aikaa jää yli, Heinänen aikoo alkaa ideoida seuraavaa kirjaansa.

Illustrations by Saku Heinänen

Illustrations by Saku Heinänen

Hannele Mikaela Taivassalo

Hannele Mikaela Taivassalo, Photo: Cata Portin

Hannele Mikaela Taivassalo, Photo: Cata Portin

Hannele Mikaela Taivassalo työskenteli Youkobo Art Space residenssissä Tokiossa marraskuussa 2016 osana Suomen Japanin instituutin ja Suomen kirjailijaliiton yhteistä residenssiohjelmaa.

Taivassalo on tunnettu suomenruotsalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut yhteensä seitsemän kirjaa, joista ensimmäinen Kärlek, kärlek – hurra, hurra julkaistiin vuonna 2005. Taivassalo voitti Runeberg palkinnon vuonna 2008 teoksellaan Fem knivar hade Andrej Krapl.

In Transit

In Transit

Hänen viimeisin kirjansa In Transit julkaistiin syyskuussa 2016. Kirja käsittelee modernille elämäntavalle tyypillistä jatkuvaa liikkeellä oloa ja juurettomuutta, sekä sitä, kuinka samalla tuntee kuuluvansa kaikkialle.

Taivassalo on yksi teatteriryhmä Skunkteaternin perustajista. Hän on myös kirjoittanut ryhmälle lukuisia näytelmiä.

Residenssijaksonsa aikana Taivassalo työsti uutta kirjaansa ja valmisteli samalla yhteistä performanssiesitystä kirjailija Malin Kivelän kanssa. Taiteilijat esittivät performanssin myöhemmin yhdessä Tokiossa.

Taivassalo ja Kivelä osallistuivat myös Suomen Japanin instituutin järjestämään ruotsalaisuudenpäivän tapahtumaan, jossa he puhuivat työstään ja siitä, mitä suomenruotsalaisuus merkitsee heille.

Malin Kivelä

Malin Kivelä, Photo: Tina Axelsson

Malin Kivelä, Photo: Tina Axelsson

Malin Kivelä työskenteli Youkobo Art Space residenssissä Tokiossa marraskuussa 2016 osana Suomen Japanin instituutin ja Suomen kirjailijaliiton yhteistä residenssiohjelmaa.

Kivelä on tunnettu suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut kymmenen kirjaa, joista kolme on romaaneja ja kaksi lastenkirjoja.

Hän voitti Svenska litteratursällskapet i Finland -palkinnon kirjallaan Du eller aldrig vuonna 2007 ja sekä Svenska YLE litteraturpris -palkinnon että Svenska litteratursällskapet i Finland -palkinnon teoksellaan Annanstans. Kivelä kirjoittaa ruotsiksi, mutta monet hänen kirjoistaan on käännetty myös suomeksi.

Annanstans

Annanstans

Kivelä on opiskellut sekä journalistiikkaa että teatterin ja draaman tutkimusta. Hän toimii myös kirjallisuuslehti Plumpin toisena päätoimittajana.

Kirjailijan työnsä ohella Kivelä on kääntänyt useita lastenkirjoja suomesta ruotsiksi. Hän on myös vetänyt luovan kirjoittamisen kursseja. Lisäksi Kivelä kirjoittaa myös näytelmäkirjallisuutta. Hän on kirjoittanut käsikirjoituksia muun muassa Taiminelle teatterille ja Radioteatern -teatterille. Hän on Taivassalon ohella yksi Skunkteatern teatteriryhmän perustajajäsenistä.

Residenssijaksonsa aikana Kivelä työsti uutta kirjaansa ja valmisteli samalla yhteistä performanssiesitystä kirjailija Hannele Mikaela Taivassalon kanssa. Taiteilijat esittivät performanssin myöhemmin yhdessä Tokiossa.

Kivelä ja Taivassalo osallistuivat myös Suomen Japanin instituutin järjestämään ruotsalaisuudenpäivän tapahtumaan, jossa he puhuivat työstään ja siitä, mitä suomenruotsalaisuus merkitsee heille.

Voit lukea lisää Malin Kivelästä ja hänen teoksistaan hänen omilta verkkosivuiltaan.

Tiina Lehikoinen

Tiina Lehikoinen, Photo: Marko Niemi

Tiina Lehikoinen, Photo: Marko Niemi

Tiina Lehikoinen on suomalainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt viisi kokoelmaa, jotka sisältävät runoja ja aforismeja. Hänen töissään katkonainen kieli edustaa internet-ajan pätkittäistä tiedonkulkua.

Lehikoinen on erityisesti kiinnostunut siitä, miten kielenkäyttö heijastaa tapaamme hahmottaa maailmaa. Aikaa, jossa elämme, määrittää kyvyttömyys unelmoida ja kokea vapaasti. Siksi hän pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että mielikuvitus ja herkkyys vapautetaan uudelleen.

MULTA

MULTA

Lehikoista kiehtovat ihmisen keho, sairaudet ja niiden vaikutus mielentilaan, media ilmiönä ja historia.

Runoissaan Lehikoinen sekottaa elementtejä henkilökohtaisesta kokemuksesta ja vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä.

Viidennessä runokokoelmassaan Multa (2016) Lehikoinen käsittelee muistisairauteen liittyvää kielen kuolemaa ja elämän kiertokulkua. Kun ihminen kuolee, ruumiissa alkaa hajoamisprosessi, mullaksi muuttuminen. Dementiassa muisti menee ensin ja sanatkin kuolevat.

Lehikoinen on opettanut luovaa kirjoittamista vuodesta 2005. Hänen mukaansa opettaminen on tärkeä osa hänen työtään runoilijana – ihmisiltä oppii aina jotain uutta. Lehikoinen on aiemmin toiminut myös runolehti Tuli&Savun päätoimittajana.

Lehikoinen on paitsi runoilija myös kuvataiteilija.

Hannu Väisänen

Hannu Väisänen

Hannu Väisänen

Ensimmäinen Suomen Japanin Instituutin ja Suomen kirjailijaliiton yhteiseen residenssiohjelmaan valittu kirjailija on Hannu Väisänen. Väisänen on kansainvälisestikin tunnettu monialainen taiteilija. Hänet tunnetaan erityisesti omaelämäkerrallisista kirjoistaan, teatterikäsikirjoituksistaan sekä maalaus- ja valokuvataiteestaan. Väisänen on kotoisin Oulusta, mutta on asunut jo pitkään Ranskassa.

Väisäsen esikoisromaani Vanikan palat, joka aloitti omaelämäkerrallisen Antero-sarjan ilmestyi vuonna 2004. Teos sai Kiitos kirjasta -mitalin vuoden antoisimpana kaunokirjallisena teoksena. Sarjan seuraava osa Toiset kengät voitti vuoden 2007 Finlandia-palkinnon. Vuonna 2015 ilmestyi Väisäsen novellikokoelma Piisamiturkki ja muita kertomuksia, ja vuonna 2016 Antero-sarjan viides osa Elohopea.

Väisäsen seuraava kirja on aikuisille suunnattu humoristinen satukirja, jonka teemana ovat esi-isät. Hän myös kuvittaa kirjan itse.

Väisänen on hyvin kiinnostunut Japanista ja japanilaisesta taiteesta, ja aikoo tehdä yhteistyötä japanilaisten taiteilijoiden kanssa jatkossakin. Youkobo työskentelyjakson jälkeen Väisänen siirtyy Osakaan jatkamaan työtään. Siellä hän valmistelee paikallisen bunraku-teatteriryhmän kanssa uutta teatteri-esitystä, joka on tarkoitus tuoda myös Suomeen.

Photo: Hannu Väisänen

Photo: Hannu Väisänen

Väisänen on työskennellyt Japanissa aiemminkin, viimeksi valokuvataiteen parissa. Kuvasarjaansa Pystyyn nostetut joet hän kuvasi Japanissa vesiputouksia, kuumia lähteitä ja veden käyttöä temppeleissä. Hän käytti kuvasarjassaan pitkiä valotusaikoja, ja kuviin tallentui taianomaisella tavalla veden ja valon liike.

Viime vuosina Väisänen on laajentanut repertuaariaan yhä uusille aloille. Hänen uusin aluevaltauksensa on tekstiilitaide. Väisänen on solminut solminut yhteistyösopimuksen Finlaysonin kanssa, ja ensimmäinen hänen suunnittelemansa Finlayson-kokoelma julkistettiin vuonna 2016.

Voit tutustua mallistoon Finlaysonin verkkosivuilla.

Väisäsen kirjalliseen työhön voit tutustua tarkemmin hänen suomalaisen kustantamonsa Otavan verkkosivuilla.

Väisänen oli aktiivisesti mukana myös Tokion kansainvälisillä kirjamessuilla 2016. Hän osallistui sekä Suomen Japanin instituutin ja Suomen Japanin suurlähetystön yhteistyössä järjestämään lehdistötilaisuuteen että itse kirjamessuille. Väisänen esiintyi Suomen Japanin instituutin messuosastolla, ja kertoi työstään sekä suhteestaan Japaniin. Myös hänen kirjojaan oli esillä messuosastollamme koko kirjamessujen ajan.

Keramiikkataiteen residenssi

Shigaraki Ceramic Cultural Park

Suomen Japanin instituutilla on residenssiyhteistyösopimus arvostetun keramiikkataiteen keskuksen Shigaraki Ceramic Cultural Parkin (SCCP) kanssa. Shigaraki Ceramic Cultural Park on keski-Japanissa sijaitseva tunnettu ja arvostettu keramiikkataiteen keskus, jolla on pitkäaikainen kansainvälinen residenssiohjelma. Vuonna 1990 perustettu SCCP tarjoaa taiteilijoille erinomaiset puitteet itsenäisen työskentelyyn. Keskuksessa on vieraillut taiteilijoita kymmenistä eri maista, ja vuosien saatossa siellä on työskennellyt myös 15 suomalaista keramiikkataiteilijaa.

Keramiikkataiteestaan tunnettu Shigaraki sijaitsee noin neljän tunnin matkan päässä Tokiosta. Shigaraki Ceramic Cultural Parkissa taiteilijoilla on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti luonnonkauniilla, rauhallisella alueella ja verkostoitua paikallisten taiteilijoiden kanssa. Shigarakissa toimii myös useita savi- ja maasälpäkaivoksia. Taiteilijoilla on siis mahdollisuus hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja hakea inspiraatiota työhönsä historiallisesti merkittävistä kaivoksista ja keramiikkapajoista.

Suomen Japanin instituutin ja Shigaraki Ceramic Cultural Parkin yhteinen taiteilijaresidenssiohjelma tarjoaa suomalaisille keramiikkataiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Japanissa. Taiteilijalle tarjotaan majoitus ja työskentelytilat. Jaetussa studiotilassa työskentelee noin 10 taiteilijaa yhtäaikaisesti, lisäksi apuna on SCCP:n oma henkilökunta. Oheisten linkkien kautta löytyy paljon hyödyllistä lisätietoa Shigaraki Ceramic Cultural Parkista ja residenssiohjelmasta: (Suomen Japanin Instituutin haku on erillinen SCCP:n muista hauista, mutta muodoltaan lähinnä “Studio Artist” -ohjelmaa).
Lisätietoja työskentely- ja asuintiloista löytyy täältä:

Työskentelytilat
Asuintilat

Suomen Japanin instituutin ensimmäiselle keramiikkataiteen residenssijaksolle on valittu taiteilija Matias Liimatainen. Hän viettää Shigarakissa 1,5 kuukautta vuoden 2017 syyskaudella. Liimataisen esittelyn voit lukea täältä.

Screen Shot 2017-01-16 at 2.28.46 PM

Kuvataideresidenssit

Y-AIR (young artists in residence) -ohjelma

Vuonna 2017 käynnistyy uusi visuaalisten taiteiden vaihto-ohjelma Pohjois-Suomen ja Japanin välillä. Hankkeella tuetaan nuoria kuvataiteilijoita Japanissa ja Pohjois-Suomessa. Ohjelmaan sisältyy yhden nuoren pohjoissuomalaisen kuvataiteilijan residenssimatka Japaniin ja vastaavasti yhden nuoren japanilaisen kuvataiteilijan residenssijakso pohjoissuomessa.

Kyseessä on nimenomaan nuorille taiteilijoille suunnattu young artists in residence -ohjelma. Suomesta residenssiohjelmaan voivat hakea alle 40-vuotiaat Pohjois-Suomessa syntyneet tai siellä asuvat ammattitaiteilijat ja taideopiskelijat.

Ohjelmaan sisältyy työskentelyjakso Youkobo Art Space taiteilijaresidenssissä Tokiossa ja osallistuminen Tōmi Cityn ympäristötaidetapahtumaan. Ohjelma toteutuu elo-lokakuussa 2017. Ohjelmaan valitulle taiteilijalle tarjotaan majoitus ja työskentelytilat ohjelman ajaksi. Lisäksi taiteilijalle maksetaan matkat Japaniin.

Vuoden 2017 taiteilijaresidenssijaksolla on Suomesta vaihtoon osallistuu Tuija Teiska ja Japanista Suomeen saapuu taiteilija Erica Masuya (linkit vievät taiteilijoiden kotisivuille).

Taiteilijaresidenssijakso toteutuu Japanissa seuraavissa lokaatioissa:

Youkobo Art Space:

Youkobo Art Space sijaitsee läntisessä Tokiossa lähellä Ogikubon asemaa. Youkobo Art Space tarjoaa asuin- ja työskentelytiloja sekä kirjailijoille että kuvataiteilijoille. Kahdeksantoista toimintavuotensa aikana Youkobo on vastaanottanut yli 200 ulkomaista taiteilijaa kahdestakymmenestä eri maasta.

Sana Youkobo koostuu sanoista ”you” ja ”kobo”, joista ”kobo” tarkoittaa japaniksi studiota ja ”you” joko englantilaisittain ”sinua”, jolloin sanan Youkobo merkitykseksi tulisi ”sinun studiosi” tai japanilaisittain ”leikkiä” tai ”hauskan pitoa”.

Suomella on ollut jo pitkään residenssiyhteistyötä Youkobo Art Space -residenssiorganisaation kanssa. Youkobo Art Spacen residenssi soveltuu niin kuvataiteilijoille kuin kirjailijoillekin.

Tōmi Cityn taidetapahtuma:

Tōmi on noin 30 000 tuhannen asukkaan kaupunki vajaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Tokiosta. Alue on vuoristoista seutua, jolla on värikäs historia, sillä Edo-kaudella se sijaitsi tärkeän Nakasendo-reitin varrella, kun matkattiin Kiotosta Edoon eli Tokioon. Alueen historiaa ovat myös silkkiperhosten kasvatus tekstiilituotteita varten sekä  rotuhevosten jalostus keisarillisen perheen käyttöön.

Tōmin alueen tämän päivän haasteet ovat hyvin samanlaisia kuin Pohjois-Suomen syrjäseudulla: väestön ikääntyminen, työpaikkojen vähentyminen ja nuorten poismuutto kaupunkeihin.

Vuonna 2016 paikkakunnalla järjestettiin ensimmäistä kertaa taidetapahtuma nimeltä ‘Museum-in-the-Sky’ yhteistyössä Tōmi Cityn ja Geidai-taideyliopiston kanssa. Vuonna 2017 mukaan kutsutaan ensimmäiset kansainväliset taiteilijavieraat, ja heidän joukossaan ensimmäinen suomalainen nuori kuvataiteilija.

Voit lukea lisää viime vuoden tapahtumasta täältä.

Ohjelman järjestäjät ja yhteistyötahot:

Taiteilijavaihto-ohjelman toteutuksen japanilaisia yhteistyötahoja ovat Youkobo Art Space, Geidai-taideyliopisto ja Suomen Japanin instituutti Tokiossa. Suomessa toimijoita ovat Artbreak AIR Iissä, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Lapin taiteilijaseura Rovaniemellä.

Lisätietoja:

Kaisa Kerätär, ArtBreak AIR/Osuuskunta Waria. Puh. 045-124 2050, kaisa (at) waria.fi
Maria Huhmarniemi, Lapin yliopisto/Lapin taiteilijaseura. Puh. 040-763 9948, maria.huhmarniemi (at) ulapland.fi

Akiyoshidai International Art Village

Akiyoshidai International Art Villagessa on tähän mennessä ollut kolme suomalaista taiteilijaa Suomen Japanin instituutin ja Framen yhteisen residenssiohjelman kautta. Kevään 2017 ajan residenssissä työskenteli valokuvataiteilija Kastehelmi Korpijaakko. Aiemmin Akiyoshidai International Art Villagen residenssiohjelmaan ovat suomesta osallistuneet taiteilijat Minna Kurjenluoma ja Mari Mäkiö.

Akiyoshidai International Art Village tarjoaa työskentelytiloja visuaalisen ja esittävän alan taiteilijoille. Akiyoshidailla ja Suomen Japanin instituutilla on residenssivaihtosopimus, jonka puitteissa residenssiohjemaan valitaan vuosittain yksi suomalainen taiteilija avoimen haun kautta. Residenssi sijaitsee Honsun saaren eteläosassa noin 50 kilometrin päässä Yamaguchin kaupungista. Alue on tunnettu karskimaamuodostelmista ja Akiyoshidon luolasta.

Akiyoshidai International Art Village

Akiyoshidai International Art Village

Residenssitaiteilijat

Kastehelmi Korpijaakko

Akiyoshidai International Art Villagen ja Suomen Japanin Instituutin yhteiseen taiteilijaresidenssiohjelmaan valittiin kevääksi 2017 valokuvataiteilija Kastehelmi Korpijaakko. Residenssijakson teemana oli The Future of this Land. Jaksoon kuului työpajoja ja luentoja sekä yhteistyöprojekteja paikallisten asukkaiden kanssa.

Kastehelmi Korpijaakko

Kastehelmi Korpijaakko

Kastehelmi Korpijaakko asuu Helsingissä, jossa hän suorittaa valokuvataiteen maisteriopintoja Aalto-yliopistossa. Hän vietti kesän 2015 vaihdossa Tokion Musashino Art Universityssa, jona aikana hän inspiroitui paikallisesta estetiikasta ja ajattelusta. Korpijaakko on valmistunut Aalto yliopiston taidekasvatuksen osastolta taiteen maisteriksi vuonna 2011.

Korpijaakon töissä näkyy ympäristöhuoli ja kiinnostus valokuvan rooliin yksilön eettisen ymmärryksen rakentajana. Hänen viimeisin näyttelynsä Raskas Huoleton nähtiin valokuvagalleria Hippolytessä syyskuussa 2016. Näyttely käsitteli ihmistä jäljen jättäjänä, luontoa kuluttavana voimana. Teostensa kautta Korpijaakko pohtii ihmisen toiminnan merkitystä ympäristön kannalta.

Korpijaakon käsittelemät teemat ovat relevantteja myös Akiyoshidaissa, joka sijaitsee luonnonkauniilla Honsun saarella. Alue oli aikoinaan metsien peittämä, mutta paikalliset asukkaat muokkasivat sen karjan ruokkimiseen ja asumusten rakentamiseen sopivan pampaheinän kasvumaaksi. Maaperä kulotetaan yhä kerran vuodessa puiden kasvun estämiseksi. Ihmisen suhde omaan asuinympäristöönsä ja alueen maaperään näkyy siis Akiyoshidaissa hyvin konkreettisesti. Korpijaakon tutkimusaihe liittyy läheisesti näihin teemoihin.

Todiste

Todiste

Residenssijaksonsa aikana Korpijaakko valokuvasi Akiyoshidain alueelta löytämiään esineitä. Kuvasarja Declaration of Uncertainty koostuu arkipäiväisistä esineistä, jotka on teipattu valkoiselle alustalle. Korpijaakko asetteli esineet riveihin ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. ”Esineiden asemointi kuvastaa japanilaista kirjoitustyyliä”, Korpijaakko kertoo. Kuten japanilaiset kirjoitusmerkit, jokainen esine on osa kokonaisuutta, mutta merkitsee jotain myös yksinään. ”Jokainen esine kuvastaa sitä aikaa ja paikkaa, josta se on löydetty.”

Screen Shot 2017-04-11 at 11.34.14 AM
Declaration of Uncertainty

Mari Mäkiö

Vuonna 2016 Akiyoshidai International Art Villagen, Framen ja Suomen Japanin instituutin yhteiseen taiteilijaresidenssiohjelmaan valittiin taiteilija Mari Mäkiö. Mäkiö on suomalainen taiteilija, joka yhdistää teoksissaan videota, ääntä, valokuvaa ja tekstiä. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta.

Makio

Mäkiö on kiinnostunut näköaistin ja muiden aistien suhteesta sekä visuaalisten havaintojen ilmaisemisesta kielellisesti tai muiden aistien avulla. Hän haluaa töissään luoda sisältöä yhdessä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Mäkiö tutkii töissään myös kieltä ja sen onomatopoeettista luonnetta sekä kaiken materian, ihmisen ja luonnon erottamattomuutta ja yhteenkietoutumista.

Taiteilijaresidenssijaksonsa aikana Mäkiö nauhoitti ääniteoksen nimeltä The Sound of Darkness (suom. pimeyden ääni). Työ nauhoitettiin Kagekiyodon luolassa Akiyoshidaissa. Akiyoshidain tasanko oli 300 miljoonaa vuotta sitten osa suurta koralliriuttaa. Alueen maaperä on muokkautunut nykyiseen muotoonsa kalkkikiven liuetessa vesisateessa miljoonien vuosien saatossa. Akiyoshidain alueella on yli 400 kalkkikiviluolaa, jotka ovat muodostuneet kalkkikiven liuetessa pohjaveteen. Luolissa on täysin pimeää ja ympäröivän tilan voi hahmottaa vain kuuloaistin avulla.

Screen Shot 2017-05-30 at 11.58.01 AM

The Sound of Darkness toteutettiin yhteistyössä Akiyoshidain asukkaiden kanssa. Teoksessa luotiin kuvitteellinen äänimaisema, joka perustuu ihmisten kokemuksiin pimeässä kalkkikiviluolassa. Luolan äänimaisemaa jäljiteltiin erilaisten äänten ja japanilaisten onomatopoeettisten ilmaisujen avulla.

Äänimaisema nauhotettiin kaksikanavaisella mikrofonilla kävellessä ympäri luolaa. Näin teokseen saatiin mukaan tilan tuntu. Teos esitettiin osana Akiyoshidai International Art Villagessa järjestettyä näyttelyä. Näyttelyssä kävijät saivat kuunnella äänimaisemaa kuulokkeilla täysin pimeässä huoneessa. Tavoitteena oli näyttää kävijöille, kuinka tilan voi hahmottaa ilman näköaistia.

Mäkiö teki residenssijaksonsa aikana myös interaktiivisen teoksen nimeltä Local Lights yhdessä toisen residenssitaiteilijan Tamás Szvetin kanssa. Installaatioon kerättiin Yamaguchin prefektuurissa vierailleiden ihmisten lempipaikkojen koordinaatit. Koordinaatit merkittiin Akiyoshidain karttaan infrapunavalopistein. Pisteet ovat nähtävissä älypuhelin kameraa apuna käyttäen.

Local lights


Local Lights. Mari Mäkiö ja Tamás Szvet. Interactive light installation, infrared light, handmade mino washi paper, dimension variable, 2016.

Minna Kurjenluoma

Keväällä 2015 Akiyoshidai International Art Villagen, Framen ja Suomen Japanin instituutin yhteisessä taiteilijaresidenssissä työskenteli Minna Kurjenluoma. Kurjenluoma on valokuvan ja videon kautta työskentelevä kuvataiteilija, jonka näkyy vahvasti perinteisen maisemamaalauksen vaikutus.
Kurjenluoma valmistui Taideteollisen korkeakoulusta valokuvataiteen maisteriksi vuonna 2005, minkä jälkeen hänellä on ollut useita ryhmä- ja yksityisnäyttelyitä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kurjenluoma on myös työskennellyt monissa taiteilijaresidensseissä Islannissa, Norjassa ja Grönlannissa, ja hänen teoksiaan kuuluu muun muassa Kansallisgallerian kokoelmiin.

Opinnoissaan Kurjenluoma keskittyi maisemavalokuvaukseen, mutta on sittemmin siirtynyt symbolisempaan ja minimalistisempaan ilmaisuun. Tätä uutta käsitteellisempää tyyliä edusti myös AIAV:issa toteutettu Stone Landscapes -sarja. Siinä marmori- ja kalkkikivilaattoihin viivoista ja varjoista piirtyvät maisemat viittaavat tapaan, jolla maisemat myös luonnossa ajan mittaan syntyvät. Toinen residenssissä syntynyt käsitteellinen teos oli aiemmin aloitettuun teossarjaan kuuluva Eternity, jota varten Kurjenluoma asetti Akiyoshidain luolasta löydetyt kivet Fibonaccin spiraalin muotoon. Matemaattinen, laajasti luonnossa toistuva muoto viittaa sarjan nimen mukaisesti ikuisuuteen.

Näiden lisäksi Kurjenluoma kuvasi residenssissä paikallisia naisia: Onsen -sarja esittelee japanilaista kylpylää ja sen iäkkäitä naisasiakkaita; Grandmother’s Kimono:ssa keskiössä taas ovat suvussa naiselta toiselle kulkevat arvokkaat vaatteet.

Minna Kurjenluoman Onsen-sarjan kuvia Akiyoshidai International Art Village:n TRANS_2014-2015-julkaisussa.

Minna Kurjenluoman Onsen-sarjan kuvia Akiyoshidai International Art Village:n TRANS_2014-2015-julkaisussa.

Onsen-sarjassa Kurjenluoma halusi näyttää varttunutta, siloittelematonta kauneutta japanilaisessa kylpylässä. Kuvat toimivat vastapainona nykyajan lukemattomille käsitellyille kuville, ja samalla ne näyttävät palan japanilaista yhdessä kylpemisen kulttuuria, jossa suhde alastomaan kehoon on rento ja luonnollinen. Myös Grandmother’s Kimono -sarja näyttää palan paikallista mielenmaisemaa nostamalla esiin suvun ja jakamisen tärkeyden japanilaisille. Metsä kuvien taustana tuo mukaan historian ja luonnon teemoja.

Esittävien taiteiden residenssi- ja vaihto-ohjelmat

The Museum of Art, Kōchi

Kōchin taidemuseo ja Suomen Japanin instituutti mahdollistivat yhteistyössä Tanssin Tiedotuskeskuksen kanssa kahden suomalaisen taiteilijan residenssimatkan Japaniin. Kyseessä oli suomalaisille tanssitaiteilijoille tarkoitettu yksivuotinen residenssiohjelma, joka toteutui vuonna 2016. Tarkoituksena oli, että residenssitaiteilijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyö toisi uusia tuulia alueen kulttuuriin.

Ohjelmaan valittiin kaksi taiteilijaa: tanssija-koreografi Virva Talonen ja valosuunnittelija Nanni Vapaavuori. Taiteilijat viettivät Kōchissa yhteensä viisi viikkoa loka-marraskuussa 2016 ja esittivät kulttuurin päivänä 3.11. paikallisten kanssa yhdessä luomansa esityksen.

Residenssi sisälsi harjoitussalin Kōchin taidemuseon tiloissa, majoituksen Kōchin kaupungissa, noin 30 euron suuruisen päivärahan sekä edestakaiset matkat Suomesta Kōchiin, Japaniin. Residenssivalinnan tekivät Kōchin taidemuseo, Tanssin Tiedotuskeskus ja Suomen Japanin Instituutti.

Kōchin taidemuseo, The Museum of Art sijaitsee Kōchissa, Shikokun saarella eteläisessä Japanissa. Museolla on laajat valikoimat niin paikallisten kuin ulkomaistenkin taiteilijoiden teoksia.

The Museum of Art, Kōchi

The Museum of Art, Kōchi

Taiteilijat

Viva Talonen

Viva Talonen

Virva Talonen

Virva Talonen on porvoolainen freelance -koreografi, esiintyjä, tanssija ja opettaja. Häntä kiinnostavat inhimillisyyden moninaiset kysymykset sekä dokumentaarisuuden mahdollisuus tanssitaiteessa. Talonen on myös toinen nykytanssikollektiivi Katveen johtajista. KATVE (eng. blind spot) tuottaa monitasoisia tanssiteoksia niin aikuisille kuin lapsiyleisöllekin.

Talonen on käsitellyt teoksissaan muun muassa kierrätystä, sukulaisuutta, vierautta sekä kollektiivista historiaa. Tällä hetkellä hän työskentelee tekstin, liikkeen ja keskeneräisyyden koreografian parissa. Talonen harjoittelee töitään varten tarkkailemalla ihmisiä. Hän keskittyy erityisesti liikkeeseen ja käytökseen erilaisissa fyysisissä ja psyykkisissä tiloissa ja sosiaalisissa tilanteissa. Talonen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta koreografiksi 2005. Hänen tanssiteoksiaan on esitetty ympäri Suomea.

Nanni Vapaavuori

Nanni Vapaavuori

Nanni Vapaavuori

Nanni Vapaavuori on suomalainen valaistussuunnittelija. Hän on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista sisustusarkkitehtuurin linjalta ja sen jälkeen Aalto-yliopistosta valaistussuunnittelun puolelta taiteen maisteriksi. Hän suunnittelee teoksensa tilan ehdoilla.

Vapaavuori on suunnitellut valaistuksen lukuisiin eri tanssiteoksiin. Hänen töitään on ollut esillä myös ulkoilmaperformansseissa, museoissa ja gallerioissa. Esimerkiksi vuonna 2013 Helsingin keskustassa esitetyn Vartaloiden kaupunki -teoksen valaistus oli hänen suunnittelemansa. Vapaavuori työskentelee kiinteässä yhteistyössä koreografin ja tanssijoiden kanssa; tilan valaistus suunnitellaan alusta saakkaa esityksen ehdoilla.

Residenssijakso Kōchin taidemuseossa

Talonen ja Vapaavuori suunnittelivat ja esittivät residenssijaksonsa aikana teoksen Portable Home, jonka ensi-ilta oli kulttuurinpäivänä 3.11.2016. Teoksen koreaografian suunnitteli Virva Talonen, valo- ja tilasuunnittelusta vastasi Nanni Vapaavuori ja änisuunnittelusta Jaakko Kujala. Teoksessa esiintyivät Mayumi Isshiki, Mayu Ito, Etsuko Kagawa, Ayumi Hamada ja Mambei Masakuni.

Teoksessa käsiteltiin kotia ja kodittomuutta. Kuten sanonta kuuluu “the Home is Where your Hat is,” eli koti on siellä missä hattusi on. Tällä viitataan siihen, että menit mihin tahansa, luot sinne oman tilasi – oli se sitten kuinka yksinkertainen tahansa. Maailmassa on miljoonia erilaisia koteja ja miljoonia ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotinsa. Mitkä ovat ne elementit ja ominaisuudet, jotka tekevät kodista kodin? Teoksessa pohdittiin näitä asioita liikkeen kautta.

Screen Shot 2017-01-24 at 11.34.37 AM

Vuosirenkaat

Talonen ja Vapaavuori ovat aikaisemminkin työskennelleet yhdessä. Esimerkiksi vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Vuosirenkaat on heidän yhdessä suunittelemansa tanssiteos, jossa lähtökohtana on henkilökohtainen ja kollektiivinen historia. Esityksessä tanssii viisi eri-ikäistä naista, joista jokainen on syntynyt eri vuosikymmenellä. Viisi luonnetta, viisi mieltä ja ruumista. Viisi historiaa ja tulevaisuutta, viisi tulokulmaa ja poistumistietä. Viisi suhdetta juuri tähän hetkeen. Teos rakentuu keskustelun ympärille. Se luo puheen ja liikkeen kautta tilanteita, jotka syntyvät vallitsevasta hetkestä.

Screen Shot 2017-01-20 at 11.17.24 AM

Awaji Art Circus


Awaji Art Circus tarjoaa ulkomaisille esiintyville taiteilijoille mahdollisuuden osallistua vaihto-ohjelmaansa Awajin saarella Japanissa.

Awaji Art Circus etsii jatkuvasti uusia nuoria kykyjä asumaan ja työskentelemään luonnonkauniille Awajin saarelle Japaniin. Kyseessä on tilaisuus kehittää itseään taiteilijana, päästä tutustumaan Japaniin ja kokea Awajin kansainvälinen ilmapiiri.

Ohjelma on avoin kaikkien eri esittävien taiteiden tekijöille, niin ammattilaisille kuin amatööreillekin. Voit olla esimerkiksi tanssitaiteilija, muusikko, koomikko, laulaja, taidemaalari tai sirkustaiteilija. Awaji Art Circus toivottaa tervetulleiksi myös kokeilevaa ja genrerajoja rikkovaa taidetta sekä interaktiivisia performansseja tekevät taiteilijat. Ohjelmaan voivat hakea niin yksilötaiteilijat kuin ryhmätkin (enintään kolmen hengen ryhmä). Kaikkien hakijoiden tulee olla yli 18-vuotiaita.

Awajin saari sijaitsee Hyogo prefektuurissa, ja siellä asuu noin 160 000 ihmistä. Saaren yhdistää Koben kaupunkiin Naruto silta, joka on mailman pisin riippusilta. Awaji on historiallisestikin merkittävä paikka, sillä Japanin luomiskertomuksen mukaan jumalat loivat Awajin ennen kaikkia muita Japanin saaria. Awaji tunnetaan kauniista luonnostaan ja herkullisesta ruoastaan, mutt viime vuosikymmeninä se on joutunut kohtaamaan ulospäin suuntautuvan muuttoliikkeen, laskeneen syntyvyyden ja ikääntyvän väestön mukanaan tuomat ongelmat. Awaji Art Circus toivoo taiteilijaresidenssiohjelman lisäävän saaren kiinnostavuutta turistikohteena ja auttavan saarta kansainvälistymään.

Awaji island

Awaji island

Suomen Japanin instituutti on Awaji Art Circuksen yhteistyökumppani. Vuonna 2016 Sari Mäkelä osallistui ohjelmaan Suomesta.

Lue lisää Awaji Art Circuksen vaihto-ohjelmista AAC:n omilta verkkosivuilta.

Akiyoshidai International Art Village

Akiyoshidai International Art Village tarjoaa erinomaiset tilat myös esittävän taiteen harjoittamiseen. Tähän saakka Suomen Japanin instituutin kautta Akiyoshidaissa on vieraillut lähinnä kuvataiteen ja valokuvataiteen tekijöitä.

Tokyo Wonder Site

Sykysyllä 2017 nimensä ”Tokyo Arts and Space”:ksi muuttavalla Tokyo Wonder Site -taidekeskuksella on useita tiloja Tokiossa. Suomen Japanin Instituutilla, Sibelius-Akatemialla, HIAP:lla ja Tokyo Wonder Sitella oli yhteinen residenssiohjelma vuonna 2011. Lisätietoa ohjelmasta löytyy täältä.